Tykästymisestä kyllästymiseen

Epäilemättä monelle muullekin on käynyt niin, että ensin tykästyy tuotteeseen, mutta sitten se vaan alkaa tökkiä jossain vaiheessa. Näin kävi minulle Yveksen Hydra Végétal seerumin suhteen.

Yves lausuu tuotteesta näin: Toivetuote sinulle, joka haluat huipputehokkaan kosteuskuurin ihollesi! Tehokosteuttaja aktivoi ihon luonnollisen kosteuden saannin jo ensimmäisellä käyttökerralla. Iho saa uutta voimaa ja kuulautta syvältä, ja hoitovoide tai geelivoide vahvistaa kosteuttavaa vaikutusta. Tulos tuntuu ja näkyy heti! Täydellinen 7 päivän tehokuuri kosteutta kaipaavalle, todella janoiselle iholle.

Kasvipohjaisia ainesosia: vaahteranmahlauute, luonnonmukainen agavenmahla, betaiini ja taikapähkinäuute. 

Käytin tätä kesällä kasvovoiteen sijaan ja tosiaankin jatkuvasti, en 7 päivän tehokuurina. Alussa mietin riittääkö tämän tehot iholleni, mutta kyllä ne riitti, talvella tilanne olisi ollut toinen. Ensin siis tykkäsin tästä tuoksunkin puolesta, mutta sitten jossain vaiheessa tämän tuoksu alkoi tökkimään, en kyllä tiedä miksi. Tuoksua en valitettavasti osaa sen kummemmin kuvailla, jossain määrin se oli raikas, mutta ei sittenkään... =D Vilkuilin hätäisesti Yveksen sivuilta tästä tuotteesta kirjoitettuja kommentteja ja huomasin että tässä on raaka-ainelistassa toisena dimethicone joka kuulemma on jonkin sortin silikoni. Eli jos välttelee silareita, ei tätä kannata kokeilla.

Sitten toinen naamatuote eli LivBoxista tullut minikokoinen Neutrogenan kuorinta-aine kasvoille.

Muistan kun tämä tuli boksista ja olin kovinkin innoissani, jostain syystä mulle tuli tästä vibat Louis Widmerin kuorintaan joka myöskin tuli joskus aikoja sitten minikokoisena LivBoxista. No just, nämä olivat kuin yö ja päivä, tämä Neutrogenan tapaus oli ihan surkea tehoiltaan ja testauksen jälkeen olin innoissani vain siitä ettei tuote ollut täysikokoinen.

LdB:n deodorantti päätyi roskiin ennenaikaisesti sillä tälle tapahtui jotain kummaa... En ollut ehtinyt käyttää tätä kauaakaan kun huomasin pullon palleroa nuuhkaistessani (juu, mulla on useinkin tapana nuuhkia käyttämiäni dödöjä) tuoksun muuttuneen kamalaksi. Kainaloissa en huomannut tuota kammotuoksua, mutta pallossa se tuoksui selvästi tuon ihanaisen Sweet Pea-tuoksun lisäksi. Tämä odotti kyllä käyttövuoroaan kaapissa aika kauan, mutta kaiken järjen mukaan ei sen olisi pitänyt pilalle mennä. Harmillista että kävi näin sillä kuten sanoin, dödön normaalituoksusta kyllä tykkäsin. No, yhden miinuksen keksin (niin kuin aina näistä antiperspiranteista) eli se, että tämmöset deodorantithan eivät tunnu peseytyvän kainaloistani kunnolla pois. Olen tainnut ennenkin miettiä voisiko syy olla alumiinissa koska alumiinittomien tuotteiden kanssa tällaista ilmiötä ei esiinny. Ehkäpä pysyttelen jatkossa suosiolla erossa alumiinia sisältävistä deodoranteista, tosin en oo varma onko mulla yksi sellainen vielä tuolla jemmoissani, pahus vieköön... No, ehkä mä vielä yhden kestän käyttää ;)