Vuosi

Tämä on ajastettu postaus ja tämän ilmestyessä olen viikonlopun 'lomalla' mökillämme. Tosin täysipainoisesta lomasta ei voi puhua, meillä kun on siellä kaikenlaista puuhasteltavaa. Niin, vuosi on kulunut siitä kun rakas isämme poistui luotamme. Mun on vaikea uskoa että siitä on jo vuosi ja toisaalta taasen tähän vuoteen on mahtunut paljon kaikkea. Mutta nyt olen alkanut ymmärtämään ihmisiä joille rakkaan kuolemasta selviytyminen ottaa aikansa, ajankäsitys sen suhteen on muuttunut radikaalisti. Tokikaan suru ei ole sellaista niin kuin se oli alussa, mutta kuten sanoin, en mitenkään voi uskoa että siitä on jo vuosi. Äsken katselin ikkunasta ulos ja muistin kuinka isän kuolinaamuna katsoin samaisesta ikkunasta ulos ja ajattelin helpottuneena isän jaksaneen vielä sen yön. En vain tiennyt että juuri niihin aikoihin isä oli lähtenyt. Muistan myös kuinka koivunlehdet olivat tuolloin paljon pienemmät kuin mitä ne nyt ovat, mieleen jää tuollaisia pieniä epäloogisia juttuja. Mietin miten kuvittaisin tämän postauksen ja päätin sitten laittaa kuvia mökkimaisemista, se paikka kun oli isälle äärettömän tärkeä. Olkoot nämä kunnianosoitus isällemme ♥ Kuvat ovat sekalaisessa järjestyksessä vuodenaikojen suhteen ja harmittavan pieniä, mutta klikkaamallahan ne suurenee.