Jokunen aika sitten havahduin yllättävään seikkaan. Tai no, yllättävään ja yllättävään... Mutta siis, olen tässä kaikessa rauhassa kasvatellut kuontaloani ilman sen kummempaa päämäärää ja lopulta tajusin hiusteni olevan niin pitkät, että voisin vallan kiharrella niitä. No, en omistanut kiharrinta ja en myöskään koskaan ole harrastanut moista. Jostain sitten luin ylistäviä kommentteja tuosta Remingtonin Pearl Wand-muotoilusauvasta ja sainkin pakkomielteen sitä kohtaan. Niinpä ennen joulua lopulta bongasin tämän Anttilasta ja myhäillen kiikutin laitteen kassalle. Hintaahan tuolla oli himpun alle 40 €.
Salainen ase.
Tämän ideahan on simppeli, sillä tehdään kiharoita ja kuulemma nopsasti tehdäänkin. Noo, totuus iski pian päin kasvoja. En millään kyennyt muiden tuloksiin, jotkut kun jopa saivat aikaiseksi kiharat alle kymmenessä minuutissa =O Minulla samaan hommaan menee varmaankin about tunti, heh heh... No, syy on kyllä minussa. Kuten kerroinkin, en ole aikaisemmin kiharrelut hiuksiani joten minulta ei löydy tietynlaista rutiinia ko. hommaan. Ajan mittaan minäkin ehkä suoriudun nopeammin... Minulla on myös paksu ja runsaanlainen hiuksisto, ehkä silläkin on jotain tekemistä asian kanssa. Tai sitten ei.
Toinen ikävämpi homma on sormien palaminen. Ja kerran hipaisin korvaakin patukalla, onneksi hipaisu kuitenkin oli hyvin kevyt. Olen siis harjoitellut tällä vasta kaksi kertaa, mutta molemmilla kerroilla olen polttanut näppejäni. Toisella kerralla myös kosketin lakatulla kynnellä sauvaa ja arvaatte varmasti miten kävi. Aivan, lakka tarttui sauvaan ja kynsilakkaus oli pilalla. Mööh. Ei auttanut muu kuin jäähdytellä patukka ja rapsutella lakka pois siitä. Ja sitten mentiin taas! Kuten huomata saattaa, muotoilusauva eroaa piippausraudasta monin tavoin. Ensinnäkin tuossa ei ole sitä klipsiä joka pitäisi hiukset paikallaan. Klipsin puuttumiselle on ihan fiksu syy, piippausraudassahan latvat jäävät alimmaiseksi ja näin ollen käristyvät eniten. Ja yleensä latvaparathan ovat ne kärsineimmät joten hyvää tuollainen ei niille tee. Muotoilusauvassa latvaosa joutuu kuumuuden kohteeksi vähiten aikaa. Tämä on vain juurikin se ikävinkin juttu, tuossa kun meinaa ne näpit palaa... Tarkoitus olisikin hankkia jostain kuumuutta kestävä käsine, en vain tiedä mistä niitä löytyisi täältä Suomesta. Sellaisia hanskoja on kyllä olemassa ja jostain luin että tuossa Pearl Wandissa pitäisi olla semmonen mukana. No ei ollut minun yksilössäni. Ehkä uudempiin tapauksiin sellainen on sitten lykätty pakettiin, mene ja tiedä. Mutta jos tiedät mistä tuollaisia hanskoja saa, niin ilmoittele! Jos sellaista ei ala löytyä niin kokeilen kyllä tavallista ohutta puuvillahanskaa. Kyllähän sekin lämpöä jonkin verran pitää.
Tuollahan saa käsittääkseni aikaan normaalikiharoita tai korkkiruuveja, riippuu siitä miten sauvaa pitää. Siis pitääkö sitä vaaka- vai pystysuorassa. Ja kuten huomata saattaa, sauvan muoto on tuollainen kartiomainen. Eli voit itse valita kuinka tiukkaa kiharaa teet. Lämpötilankin voi valita itse 130-210 asteen välillä ja lämpötilan voi kuulemma myös lukita ettei vahingossa räpeltäessään muuta sitä kesken kaiken. Kuulemma siksi, että itse en ainakaan ole saanut lämpötilaa lukittua. En tiedä onko yksilöni viallinen vai enkö vain tajuu... Vaan eipä tuo ole menoani haitannut. Ja millaista kiharaa sillä sitten tulee? Tässä parit otokset toiselta kokeilukerralta. Vieläkään en saanut täydellistä kiharaa aikaiseksi, mutta kyllä lopputulos oli paljon parempi kuin ensimmäisellä yrittämällä.
Uskon harjoittelun tekevän mestarin tässäkin ja takuulla jokin päivä saan aikaiseksi hurmaavat kikkurat ilman tuhottoman kauan kestävää näpertelyä. Huomasin nimittäin kihartaessani erään harvinaisen ärsyttävän homman. En tiedä miksi, mutta ainakin minulla tahtoi aina jäädä sellaisia kapeita hiustupsuja kihartamatta. Ja sellaisten kohtien paikkailuunhan sitä aikaa tuhrautuukin. Lisäksi omasta mielestäni kiharani näyttivät jotenkin kuivilta (ei välttämättä erotu kuvasta) joten hakusessa olisikin hyvä aine tuon ongelman poistamiseen. Vinkkejä tässäkin asiassa otetaan vastaan =) Niin ja joo, noiden kiharoiden kestävyydestä. Tällä saa kuulemma aikaiseksi kestävät kiharat jotka säilyvät hyvinä yönkin yli. Muistelen jonkun jopa nukkuneen hiukset auki ja silti kikkarat ovat olleet aamusella kauniit. No eipä olleet minulla, kyllä ne vain suoristuivat aika hyvin yön aikana. Osassa päätä näkyi sellaiset loivat laineet jotka olisivat saattaneet olla kauniit-siis jos niitä olisi ollut koko päässä. Luulen hiuslaatunikin vaikuttavan asiaan (hiuksen pinta on jonkin verran liukas) ja epäilemättä muotoilutuotteellakin on tekemistä asian kanssa. Joku kerta kyllä kokeilen nukkua kiharretut hiukset sykeröllä, ans kattoo miten sitten käy.
Mitä mieltä sitten olen tästä laitteesta? Vaikka alku onkin ollut hankalaa, niin kyllä suosittelen tätä. Tuskin koskaan kykenen alle 10 minuutin kiharasessioon, mutta jos selviydyn alle puolessa tunnissa, olen onnellinen. Ja minähän aion jonain päivänä selviytyä ;)
Pst. Kolmas kerta toden sanoo. Kirjoitin siis tämän jutun jo aikaisemmin, mutta nyt pipersin hiuksiani 3. kerran. Ja jo vain selviydyin tällä kertaa huomattavasti nopeammin kun vaihdoin vähän tekniikkaa. En katsonut tarkkaa aikaa kellosta, mutta ehkä puolisen tuntia hommaan meni kaikkinensa. Ja sormetkaan eivät palaneet, päätin nimittäin testata Oriflamelta tmv. tilaamaani käsinettä (käsineiden oikea käyttötarkoitushan on vetäistä ne yöllä tassuihin jotta käsivoide imeytyy oikein kunnolla). No, eipä palanut näpit ei! Eihän tuollainen puuvillainen käsine nyt kokonaan lämpöä eristä, riittävästi kylläkin. Mutta edelleenkin otan vastaan vinkkejä siitä mistä niitä kuumuutta kestäviä käsineitä saa hankittua...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti