No mitenkäs, luuletteko reilun vuoden tauon olleen ihan riittävä? Sitähän minäkin, eiköhän aleta palaamaan taas ruotuun ;) En lupaa säännöllisiä postauksia, vaan ihan rennolla otteella alan elvyttämään tätä blogia. Postaan silloin kun siltä tuntuu. Mutta, sitten asiaan ja ensimmäiseen tuotearvioon. Arvatkaa muuten harmittaako, oon tämän reilun vuoden aikana kuluttanut takuulla monia arvostelun arvoisia tuotteita loppuun, mutta minkäs teet kun en ole mihinkään listannut tököttejä. Jos orastavasta dementiasta huolimatta muistan jonkun maininnan arvoisen tuotteen, niin takuulla kirjaan sen ylös tännekin.
Hajustettu vartaloemulsio on sellainen, josta tahdon saada edes jonkinlaisen elämyksen. Tuoksulla on siis paljon merkitystä tässäkin asiassa, tuotetta pitää olla kiva käyttää. Nyt eteeni tuli kuitenkin kropparasva jonka loppumista odotin kuin kuuta nousevaa. Ominaisuuksiltaan se oli ok, mutta tuoksussa olisi ollut parantamisen varaa. Kyseessä on siis Oriflamen Nature -sarjan Grapes&Echinacea kokovartalovoide. (Kuvassa luonnollisesti vasemmalla, oikeanpuoleisesta putelista myöhemmin lisää...).
Tuote ei siis tuoksunut hyvälle, mutta ei pahallekaan. Tosin, jos tuoksu olisi ollut voimakkaampi (onnekseni se oli mieto), olisi rasvan loppuun kuluttamisesta tullut epämiellyttävää. Purkki itsessäänhän oli nätti kuin karkki, mutta aina se ei riitä. Valitettavasti. Sen sijaan saman sarjan Greippi&Ginkgo -vartalovoide oli vallan herkullinen tapaus. Sen kelpuuttaisin uudestaankin käyttööni. Nom nom.
Ja sitten tuohon Dermosilin body lotioniin. Pullo ei todellakaan ole mikään kylpyhuoneen kaunistus (nyyh), mutta voiteen tuoksu (punainen appelsiini) on mielestäni niin herkullinen ettei mitään rajaa! Ihastuin näytteeseen niin paljon, että tilasinkin kerralla kaksi pulloa. Saas nähdä tuleeko jossain vaiheessa totaalikyllästyminen... Summa summarum, mitä tästä opimme? No sen, ettei pakkausta ole aina karvoihin katsominen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti